Elämä on täynnä vaaroja niille, jotka pelkäävät totesi Bernard Shaw. Pelko on keskeinen osa turvallisuuden tunnetta ja sitä miten me sitä käsittelemme. Ovatko kaikki vaarat todella riskejä?
Vuorostaan Ulrich Beckin mukaan elämme riskiyhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa uudet keksinnöt tuovat mukanaan myös uusia riskejä. Riskit ja vaarat ympäröivät meitä ja turvallisuudesta on tullut välttämätön perustarve.
Media käsittelee riskejä vasta kun ne ovat realisoituneet. Tämä johtaa siihen, että saamme käsityksen maailmasta, jossa on vain vaaroja. Todellisuus ei kuitenkaan ole iltapäivälehtien lööppien sisällä, vaan ympäröivässä todellisuudessamme. Siinä todellisuudessa on myös toteutumattomia ja hallittuja riskejä. Ne eivät kuitenkaan yllä tietoisuutemme tasolle, muutoin kuin niissä tapauksissa, joissa on muuta poikkeksellista. Pikkutytön sankaritoiminta tulipalon yhteydessä tai pankkirosvon kiinnijuossut eläkeläinen ylittävät uutiskynnyksen, vaikka toiminta ei olisikaan ollut aina oikeiden mallien mukaista.
Risk Hunter on blogi, jossa paneudutaan tapahtumien taustalle. Riskit muodostuvat ensinnäkin kohteesta ja mahdollisesta uhkaavasta tapahtumasta, mutta ensisijaisesti riskin määrittää tuon tapahtuman todennäköisyys sekä ne seuraukset jotka kohteelle aiheutuvat.
Risk Hunter tutkii mahdollisuuksien mukaan koko riskipolun. Riskit eivät synny itsestään, vaan ne muodostuvat useiden asioiden yhteisvaikutuksena. Lisäksi seurausta edeltää aina syy, jota ilman riskikin olisi jäänyt toteutumatta.
Risk Hunter ei spekuloi vaan tutkii. Taustalla on ns. Kreusin malli, jonka rakentaminen on ollut usean vuoden tulos. Malli on syntynyt vaimoni ja minun yhteisten tutkimusten ja pohtimisten tuloksena. Mallia on testattu useissa hankkeissa. Ensimmäinen oli Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelman projekti, jossa luotiin viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä kuntien paikallisessa turvallisuussuunnittelussa (sisäasiainministeriön hanke). Toisena oli Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelma, jossa eri toimijoiden yhteistyötä kehitettiin mallin pohjalta (kunnan turvallisuussuunnitelma). Kolmas versio on mallin soveltaminen suomalaiseen terrorismin torjuntaan (lisensiaattityö). Neljäs versio on Korkeakoulujen turvallisuushanke (Kotu), jossa mallin avulla rakennettiin monen toimijan yhteistyön avulla korkeakoulujen turvallisuuden johtamisrakenne.
Perustaksi on kehitetty monitoimijariskien hallinta turvallisuusyhteistyöverkoston johtamisessa. Edellä kuvatut tapausesimerkit sisältävät kaikki elementtejä, joissa riskiä ei enää hallitse vain yksi toimija, vaan riskit ovat hajautuneet monen verkostossa toimivan jvastuulle. Tällöin riskillä ei välttämättä ole yhtä omistajaa tai tahoa, joka koordinoisi ja johtaisi yhteistä prosessia. Tätä varten on määriteltävä ne toimijat, jotka ovat avainasemassa riskin hallinnassa ja valittava se päätoimija, joka koordinoi yhteistyötä.
Risk Hunter tutkii siis tieteellisen taustan omaavan mallin avulla nyky-yhteiskunnassa olevia ilmiöitä ja etsii toimijat, jotka ovat riskipolun varrella. Risk Hunter on analyyttinen ja inhimillinen. Se kysyy miksi ja vastaa miten. Riskipolku käsitellään alkusyystä riskitapahtuman kautta pitkäkestoisiin seurauksiin saakka. Painopisteenä on tunnistaa koko riskipolku eli horisontaalinen laajuus. Tottakai tämä tapahtuu vertikaalisen analyysin kustannuksella, mutta tämä on sitten kunkin toimijan omalla vastuulla. Risk Hunter etsii kumppanit ja luo polun, jossa kukin toimii.
Juha Kreus - Risk Hunter
lauantai 16. tammikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
